Triticum-kasvi (Triticum spelta)

Kasvit
Kasvilaji

Triticum spelta

Speltti (Triticum spelta) on viljelty vehnälaji, jota on kasvatettu noin vuodesta 5000 eKr.

71
Tieteellistä havaintoa
Dokumentaatio
Tuntematon
Ensikuvaus
Tieteellinen löytö
11
Taksonomisia tasoja
Luokitteluhierarkia
3
Levinneisyysaluetta
Dokumentoituja alueita
Kaikki
Taksonomia
Morfologia
Levinneisyys
Biokemia

Luonnontieteellinen kuvaus

Speltti (Triticum spelta), joka tunnetaan myös nimellä dinkel-vehnä, on viljakasvi, jota on viljelty jo noin 5000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Tämä reliikkikasvi on erityisesti yleinen Keski-Euroopassa ja Pohjois-Espanjassa, ja se on tunnettu korkeasta proteiinipitoisuudestaan, mikä tekee siitä terveellisen vaihtoehdon.

Speltin viljely juontaa juurensa neoliittiseen aikaan, ja se oli tärkeä ravintoaine Euroopan pronssikauden ja keskiajan aikana. Se on monikäyttöinen vilja, jota käytetään leivonnassa ja joka voidaan jalostaa leiväksi, pastaksi sekä olueksi.

Kasvi on hexaploidinen, mikä tarkoittaa, että sillä on kuusi kromosomiparia. Se on todennäköisesti syntynyt viljan ja emmerin hybridisaation seurauksena. Speltti erottuu muista vehnistä siten, että sen siemenet pysyvät kokonaan kuorensa sisällä, mikä tekee siitä erityisen.

Speltin viljely on lisääntynyt aikojen saatossa; se oli merkittävä vilja Euroopassa 9. vuosisadalla, koska se soveltuu hyvin varastointiin ja kylmiin ilmastoihin. Nykyisin speltti on saanut uuden elämän luomuviljelyliikkeen myötä, ja se on yhä suosittu vaihtoehto artisaanileivonnaisissa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että speltti on tärkeä osa viljakulttuuria, ja sen viljely antaa mahdollisuuden parantaa viljojen geneettistä monimuotoisuutta, mikä voi johtaa parempiin satoihin tulevaisuudessa.

Tieteellinen kuvadokumentaatio

Laadukas valokuvaus on tärkeä osa tieteellistä dokumentointia. Kuvien avulla voidaan tarkistaa lajin tunnistus ja tallentaa tärkeitä morfologisia piirteitä tuleville sukupolville.

Geograafinen jakautuminen – Vahvistetut esiintymät
Dokumentoitu esiintymä
Vakiintuneet populaatiot
Viimeaikaiset löydöt
📸 Kuvattu esiintymä
Spelta (Triticum spelta) on viljelty vuodesta noin 5000 eaa. Se on levinnyt erityisesti Keskieurooppaan ja Pohjois-Espanjaan. Speltaa on kasvatettu monilla alueilla, ja se on ollut tärkeä viljelykasvi erityisesti Saksassa, Itävallassa ja Ruotsissa. Spelta tunnetaan myös nimellä dinkel ja se on ollut keskeinen osa monien Euroopan maiden ruokakulttuuria, erityisesti keskiajalla. Nykyisin spelta on saanut uutta huomiota orgaanisessa viljelyssä, ja se on suosittu vaihtoehto leivonnassa ja pastan valmistuksessa.

Kausianalyysi ja habitat

Elinympäristö ja ruokavalio

Eurooppa

Kasvuaika
Neoliittinen aikakausi
noin 5000 eaa. – nykyisin

Alueet

Viljelyalueet
Keski-Eurooppa ja Pohjois-Espanja
Sopii kosteille ja raskaille maaperille
Suojelustatus
Ei suojelua
Yleinen viljelyssä eri alueilla

Spelta (Triticum spelta) on viljelykasvi, jota on käytetty ruokavaliossa Keski-Euroopassa ja Pohjois-Espanjassa. Se kasvaa parhaiten kosteilla ja raskaille maaperille. Spelta on myös ravinteikas, sisältäen runsaasti proteiinia ja kuitua, ja se voidaan käyttää leivonnassa, pastan ja oluen valmistuksessa.

Luokitustieteellinen asema

Taksonominen taso Tieteellinen nimi Suomenkielinen nimi
Kunta Plantae kasvit
Pääjakso Tracheophyta verisuonet
Alapääjakso Angiospermae kukkat
Luokka Liliopsida monokot
Lahko Poales heinät, saro ja sukulaiset
Heimo Poaceae heinät
Alasuku Pooideae
Heimo Triticeae
Alatribu Triticinae
Laji Triticum spelta Spelt

Tämä laji kuuluu Plantae-kuntaan, Tracheophyta-pääjaksoon, Angiospermae-alapääjaksoon, Liliopsida-luokkaan, Poales-lahkoon, Poaceae-heimoon, Pooideae-alasukuun, Triticeae-heimo ja Triticinae-alatribu. Triticum spelta on merkittävä viljalaji.

Anatominen ja morfologinen tutkimus

Morfologiset ominaisuudet

Lehdet
Muoto: Kapeat ja pitkät
Koko: Suuri
Kukka
Väri: Valkoinen
Rakenne: Monikukkaiset
Varsi
Pituus: Keskikokoinen
Paksuus: Jäykkä

Triticum spelta on suuri, paksu ruoho, joka muistuttaa leivänvehnää. Sen kukintokäyrä on kapeampi kuin leivänvehnällä; kypsyessään se taipuu hieman pystysuorasta. Kukintokäyrä on noin nelikulmainen. Kukintokäyrän akseli on hauras ja jakautuu segmentoihin; se hajoaa erillisiksi segmentoiksi, kun se on täysin kypsä. Tämän lajikkeen siemen pysyy täysin suojattuna kuorensa sisällä, toisin kuin leivänvehnällä.

Riski ja uhkat

Vaikka Triticum spelta on ollut tärkeä viljelykasvi, sen käyttö on vähentynyt modernin viljelyn myötä. Speltti on alttiina sairauksille, kuten jauhelihataudille, joka voi vaikuttaa satoihin. Lisäksi, koska speltti sisältää gluteenia, se ei sovi keliakiaa sairastaville.

Tieteellinen löytöhistoria

Vuosi Tapahtuma Kuvaus
5000 eKr. Speltti viljely Spelttiä viljellään ensimmäisen kerran, todisteita löytyy Pohjois-Irakista ja Transkaukasuksesta.
2500-1700 eKr. Neoliittiset jäännökset Spelttiä on löydetty Tanskasta, Saksasta ja Puolasta neoliittiselta kaudelta.
9. vuosisata jKr. Keskeinen viljelykasvi Spelttiä viljellään laajasti Euroopassa 9. vuosisadalla, sen säilyvyys tekee siitä suositun.
1890-luku Speltti Yhdysvaltoihin Speltti tuodaan Yhdysvaltoihin 1890-luvulla, mutta sen käyttö vähenee 20. vuosisadalla.

Speltti, tai Triticum spelta, on tärkeä viljelykasvi, joka on ollut käytössä yli 7000 vuotta. Se on tunnettu ravintosisällöstään ja erityisestä morfologiastaan, joka tekee siitä ainutlaatuisen verrattuna muihin vehnälajeihin. Speltti on yhä suosittu monilla alueilla, erityisesti orgaanisessa viljelyssä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *