Bothrops-organismi (Bothrops jararaca)
Bothrops jararaca
Bothrops jararaca — tunnetaan nimellä jararaca — on myrkyllinen käärme, joka on kotoisin Etelä-Amerikasta, erityisesti eteläisestä Brasiliasta, Paraguaysta ja pohjoisesta Argentiinasta.
Lajikuvaus ja ekologia
Bothrops jararaca, tunnetaan myös nimellä jararaca tai yarara, on erittäin myrkyllinen kyykäärme, joka on kotoisin Etelä-Amerikasta, erityisesti eteläisestä Brasiliasta, Paraguaysta ja pohjoisesta Argentiinasta. Tämä laji on usein runsas ja se aiheuttaa merkittävän osan käärmeiden puremista alueellaan. Jararaca nimitys juontaa juurensa vanhasta Tupi-kielestä, mikä tarkoittaa ”suuri käärme”.
Kyseessä on hoikka ja maanpäällinen laji, jonka pituus voi nousta jopa 160 senttimetriin, vaikka keskimääräinen pituus on yleensä pienempi. Sen pään suomut ovat monimutkaiset, sisältäen 5–12 heikosti kielekkeellistä intersupraocularia ja 7–9 supralabialia, joista toinen on sulautunut prelacunalin kanssa muodostaen lacunolabialin. Vatsasuomuja on 170–216 ja 51–71 subcaudalia, jotka ovat pääasiassa parillisia.
Väri on erittäin vaihteleva; sen selkäpuolen väri voi olla vaaleanruskea, harmaa, keltainen tai jopa marooni. Selkäpuolella on tummanruskeita, vaaleareunaisia merkkejä, jotka voivat olla kolmessa eri muodossa: vastakkain, osittain tai täysin vierekkäin. Nuorilla yksilöillä hännän kärki on valkoinen, mikä voi auttaa saalistuksessa.
Tämä käärme on yöaktiivinen ja sen saalistustapa on piiloutuminen; se käyttää hyväkseen hyvä camouflagia. Nuoret yksilöt houkuttelevat saaliitaan hännän kärjellä, joka muistuttaa hyönteisen toukkaa. Bothrops jararaca on vastuussa noin 52 %:sta käärmeiden puremista Brasiliassa vuosina 1902–1945, ja sen myrkyn keskimääräinen tuotto on 25–26 milligrammaa.
Tieteellinen kuvadokumentaatio





Laadukas valokuvaus on tärkeä osa tieteellistä dokumentointia. Kuvien avulla voidaan tarkistaa lajin tunnistus ja tallentaa tärkeitä morfologisia piirteitä tuleville sukupolville.
Kemiallinen profilointi
Bothrops jararaca -laji tunnetaan myös nimellä jararaca ja se on erittäin myrkyllinen kyykäärme, joka on endeeminen Etelä-Amerikassa, erityisesti eteläisessä Brasiliassa, Paraguayssa ja Pohjois-Argentiinassa. Tämän lajin myrkystä on kehitetty lääkkeitä, kuten angiotensiiniä muuttavia entsyymi-inhibiittoreita (ACE-inhibiittoreita), jotka ovat tärkeitä korkean verenpaineen ja sydämen vajaatoiminnan hoidossa.
Kausianalyysi ja habitat
Etelä-Amerikka
Ilmasto
Bothrops jararaca elää tiheissä trooppisissa metsissä, savannoilla ja viljelysmailla. Aikuiset ovat pääasiassa maalla, mutta nuoret voivat olla myös puissa. Tämä laji on tärkeä myrkkykäärme, joka on aiheuttanut merkittävän osan käärmeensä aiheuttamista puremista Brasiliassa.
Tieteellinen luokittelu
Taksonominen taso | Tieteellinen nimi | Suomenkielinen nimi |
---|---|---|
Kunta | Animalia | Eläimet |
Pääjakso | Chordata | Selkärankaiset |
Alajakso | Vertebrata | Selkärankaiset |
Luokka | Reptilia | Matelijat |
Lahko | Squamata | Vesimatelijat |
Alalahko | Serpentes | Käärmeet |
Heimo | Viperidae | Vipers |
Alheimo | Crotalinae | Kuopan käärmeet |
Suku | Bothrops | Neotropical Lanceheads |
Laji | Bothrops jararaca | Yarará Lancehead |
Tämä laji kuuluu Bothrops-sukuun, joka on osa Crotalinae-alheimoa, Viperidae-heimoa, Reptilia-luokkaa, Vertebrata-alajaksoa, Chordata-pääjaksoa ja Animalia-kuntaa. Bothrops jararaca on myrkyllinen käärme, joka on endeeminen Etelä-Amerikassa, erityisesti Brasiliassa, Paraguayssa ja Argentiinassa.
Rakenteellinen karakterisaatio
Morfologiset ominaisuudet
Bothrops jararaca on erittäin myrkyllinen käärme, joka tunnetaan myös nimellä jararaca. Sen pään skaalaatio on monipuolista, ja vartalo voi olla jopa 160 cm pitkä. Sen väri vaihtelee vaaleasta tummanruskeaan, ja siinä on tummia merkkejä, jotka auttavat naamioitumisessa.
Vaarat ja riskit
Bothrops jararaca on erityisen vaarallinen ihmisille, sillä se aiheuttaa suuren osan käärmeenteistä Etelä-Brasiliassa. Lähes 52% käärmeenteistä on tämän lajin aiheuttamia. Myrkyllisyys on korkea, ja se voi aiheuttaa vakavia oireita, kuten paikallista turvotusta ja verenvuotoa.
Tieteellinen löytöhistoria
Vuosi | Tapahtuma | Kuvaus |
---|---|---|
1825 | Löydettiin | Laji kuvattiin ensimmäisen kerran Lagoa d’Arara am Mucurí, Brasiliassa. |
1965 | Myrkyn tutkimus | Brasilian tiedemies Sérgio Henrique Ferreira kehitti ACE-estäjiä tämän lajin myrkyssä olevasta peptidistä. |
1902 | Käärmeenteet | 52% käärmeenteistä Etelä-Brasiliassa oli tämän lajin aiheuttamia. |
1945 | Käärmeenteiden tutkimus | Tämän lajin myrkyn vaikutuksia alettiin tutkia tarkemmin, mikä johti turvallisuusohjeiden kehittämiseen. |
Bothrops jararaca on erittäin myrkyllinen käärme, joka elää Etelä-Amerikassa. Se on tärkeä osa ekosysteemiä, mutta myös merkittävä uhka ihmisille. Lajin myrkky on tutkimuksen kohteena, ja sen hyödyntäminen lääketieteessä on osoittautunut merkittäväksi.