Allolobophora-eläin (Allolobophora chlorotica)

Eläimet
Tyypillinen maan mato

Allolobophora chlorotica

Allolobophora chlorotica on maamatomato, joka elää ja ravitsee itseään maassa. Tämä laji erottuu muista matoista kolmen parin imukuppimaisen levyn ansiosta.

536
Tieteellistä havaintoa
Dokumentaatio
Tuntematon
Ensikuvaus
Tieteellinen löytö
9
Taksonomisia tasoja
Luokitteluhierarkia
385
Levinneisyysaluetta
Dokumentoituja alueita
Kaikki
Taksonomia
Morfologia
Levinneisyys
Biokemia

Luonnontieteellinen kuvaus

Allolobophora chlorotica, tunnetaan myös nimellä vihreä mato, on maaperässä elävä ja ravintoa saava maamato. Tämä laji erottuu muista matoista erityisesti kolmesta imukuppimaisesta levystä, jotka sijaitsevat clitellumin alapuolella. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että brittiläisistä näytteistä on löytynyt kahta muotoa: yksi, jolla on vihreä pigmentti, ja toinen, joka on vaaleanpunainen.

Vihreä mato on keskipitkä maamato, jonka pituus on noin 50 mm. Tämä laji on erityinen sen kolmesta imukuppimaisesta levystä, jotka sijaitsevat vuorotellen clitellumin alapuolella. Uusimmat geneettiset tutkimukset viittaavat siihen, että A. chlorotica saattaa koostua useammasta lajista, jopa neljästä, ja että vihreät ja vaaleanpunaiset muodot saattavat olla erillisiä lajeja.

Erilaisilla väreillä varustetuilla muodoilla on ilmeisesti eri elintavat; vihreät muodot tarvitsevat hyvin kosteita olosuhteita, kun taas vaaleanpunaiset suosivat hieman kuivempia ympäristöjä. Tämä laji on levinnyt laajasti, ja sitä tavataan monenlaisissa eliöympäristöissä, kuten viljelymailla, metsissä ja jopa etupihalla.

Koska Allolobophora chlorotica on endogeeni mato, se rakentaa monimutkaisia lateralikaivoksia kaikissa maaperän kerroksissa. Tämä laji harvoin nousee pinnalle, vaan viettää aikansa näissä käytävissä, joissa se syö maamateriaalia ja hajonnutta orgaanista ainetta. Populaatiot, joissa on vain vaaleanpunaisia muotoja, löytyvät usein puutarhoista ja metsistä, kun taas vihreät muodot elävät niityillä, ojanrannoilla ja vesistöjen varsilla.

Nykyisin A. chlorotica on levinnyt myös Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan, Afrikkaan ja Uuteen-Seelantiin, mutta sen runsaus ja jakautuminen Euroopassa ovat vielä huonosti tuntemattomia. Tämä laji on rekisteröity useimmissa elinympäristöissä Isossa-Britanniassa, lukuun ottamatta mänty metsiä ja soita.

Tieteellinen kuvadokumentaatio

Laadukas valokuvaus on tärkeä osa tieteellistä dokumentointia. Kuvien avulla voidaan tarkistaa lajin tunnistus ja tallentaa tärkeitä morfologisia piirteitä tuleville sukupolville.

Luonnonmaantieteellinen analyysi – Vahvistetut esiintymät
Dokumentoitu esiintymä
Vakiintuneet populaatiot
Viimeaikaiset löydöt
📸 Kuvattu esiintymä
Allolobophora chlorotica on laji, joka on levinnyt laajasti Palearktiselle alueelle, mukaan lukien Eurooppa, Aasia Himalajan juurilta pohjoiseen sekä Pohjois-Afrikka ja Arabian niemimaan pohjois- ja keskiosat. Tämä laji on myös esitelty Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Uudessa-Seelannissa. Allolobophora chlorotica löydetään monenlaisista elinympäristöistä, kuten viljelymaista, metsistä ja jopa etupihan nurmikoilta. Laji on erityisen yleinen Englannissa, missä se on usein numerollisesti hallitseva maaperän matolaji, erityisesti neutraaleilla ja emäksisillä niityillä sekä viljelymailla. Veden saatavuus maaperässä vaikuttaa lajin eri värimuotojen, kuten vihreiden ja vaaleanpunaisten, jakautumiseen. Vihreät muunnokset suosivat kosteita ympäristöjä, kun taas vaaleanpunaiset muunnokset viihtyvät hieman kuivemmissa olosuhteissa. Levinneisyystietoja ei ole riittävästi saatavilla tällä hetkellä.

Kausianalyysi ja habitat

Habitat ja elinympäristö

Eurooppa ja Aasia

Kasvuaika
Monimuotoisuus
Löydetty useista elinympäristöistä, mukaan lukien viljelysmaat ja metsäalueet.
Ekologiset vaatimukset
Elinympäristöt
Yleisesti löydetty ruohoalueilla, ojissa ja vesistöjen rannoilla.

Allolobophora chlorotica on maaperässä eläviä ja ruokailevia matoja, jotka ovat erityisiä kolmoisimuotoisten imulevyjen vuoksi, jotka sijaitsevat clitellumissa. Tämä laji on erityisen runsas Englannissa, erityisesti neutraalilla tai emäksisellä maaperällä varustetuilla ruohoalueilla ja viljelysmailla.

Luokitustieteellinen asema

Taksonominen taso Tieteellinen nimi Suomenkielinen nimi
Kunta Animalia Eläimet
Pääjakso Annelida Segmentoidut matot
Luokka Clitellata Clitellates
Alaluokka Oligochaeta Maanmatot ja sukulaiset
Lahko Crassiclitellata Tavalliset maanmatot
Alasuku Lumbricina Maamatoja
Heimo Lumbricidae Lumbricid maanmatot
Suku Allolobophora
Laji Allolobophora chlorotica Vihreä mato

Tämä laji kuuluu Animalia -kuntaan, Annelida -pääjaksoon ja Lumbricidae -heimoihin. Allolobophora chlorotica, tunnetaan myös nimellä vihreä mato, on tunnettu kolmesta imukupista klitellumin alapinnalla, joka erottuu muista matoista.

Makroskooppinen analyysi

Morfologiset ominaisuudet

Pää
Koko: noin 50 mm pituus
Rakenne: kolme paria imukuppimaisia levyjä clitellum alapuolella
Vartalo
Muoto: pitkänomainen, sylinterimäinen
Väri: vihreä tai vaaleanpunainen, riippuen pigmentistä
Raajat
Lukumäärä: Ei raajoja, liikkuu lihaksilla

Allolobophora chlorotica (tunnetaan myös nimellä vihreä mato) on maamato, joka elää ja ravitsee itseään maassa. Tämä laji erottuu muista maamatoista kolmen imukuppimaisen levyn vuoksi clitellumissa. Aikuiset yksilöt ovat noin 50 mm pitkiä ja niiden väri vaihtelee vihreästä vaaleanpunaiseen pigmentin mukaan.

Uhka ja suojelemisen tarve

Allolobophora chlorotica kohtaa useita uhkia, kuten elinympäristön häviäminen ja saastuminen. Näiden matojen ekologinen rooli on tärkeä, mutta niiden tietoisuus ja suojelu ovat heikkoja. Eri väri- ja muotoilmoitukset viittaavat mahdolliseen lajimonimuotoisuuteen, mikä voi vaikuttaa suojelutoimiin.

Tieteellinen löytöhistoria

Vuosi Tapahtuma Kuvaus
1826 Lajin kuvaus Marie Jules César Savigny kuvasi lajin ensimmäisen kerran.
1959 Maaperä- ja värihavainto Tutkimus osoitti, että maaperän kosteus voi vaikuttaa vihreän ja vaaleanpunaisen muodon jakautumiseen.
2025 Genetiikka ja monimuotoisuus Tutkimukset Cardiffin yliopistossa viittaavat siihen, että laji saattaa sisältää useita alalajeja.
2025 Suojelemisen tarve Tutkimukset ovat nostaneet esiin lajin uhanalaisuuden ja tarpeen suojelutoimiin.

Allolobophora chlorotica on tärkeä laji, joka vaikuttaa ekosysteemiin ja maaperän terveyteen. Sen erityiset morfologiset piirteet, kuten imukuppimaiset levyt, erottavat sen muista maamadoista ja tekevät siitä mielenkiintoisen tutkimuskohteen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *